Pk-yritysten kestävän kasvun työpajat polkaistiin käyntiin Kuopiossa 23.5. Paikalla oli reilut 30 yritysedustajaa laajasti eri toimialoilta. Iltapäivän alkuosa käytettiin kestävyyden keskeisten käsitteiden ja lainsäädännön kertaamiseen. Yritysnäkökulmaa teemaan avasivat Ponsse Oyj:n vastuullisuusjohtaja Katja Paananen sekä Vaatelaastari FabPatch Oy:n vastuullisuuskoordinaattori Natalie Ahonen. Iltapäivän toisessa osassa yritykset pääsivät käytännössä laatimaan oman alustavan riski- ja olennaisuusanalyysinsä  Third Rock Finlandin Leo Straniuksen ja Fenia Niemitzin ohjauksessa.

Alihankkijoiden työntekijöiden hyvinvointi kiinnostaa

Alustuspuheenvuorot herättivät keskustelua muun muassa vastuullisuuden todentamisesta sekä viherväittämistä. Tätäkin yleisöä pohditutti se kuinka kansalaisia – niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin – saadaan motivoitumaan tähän tärkeään asiaan muutenkin kuin raportoinnin näkökulmasta. Varsinainen raportointi ei toistaiseksi velvoita pk-yrityksiä, mutta esimerkiksi hiilijalanjälkeä arvoketjuun kuuluvilta pk-yrityksiltä kysytään. Suuryrityksiä kiinnostaa myös alihankkijoiden työntekijöiden hyvinvointi.

Yleensä yrityksissä vastuullisuustyötä tehdään siihen perehtyneen asiantuntijaryhmän voimin. Ihanteellista on, jos mukana on alusta pitäen myös johtoryhmän edustus, sillä lopputulos vaatii aina yrityksen johdon hyväksynnän. Myös talouden rooli on merkittävä. Julkisella sektorilla raportointivaade näkyy sektorin omistamissa yhtiöissä, jotka ovat yksityisten yritysten tapaan raportointivelvoitteen piirissä.

Ponssella jokainen työntekijä mukana

Maailman suurimpiin metsäkonevalmistajiin kuuluvalla Ponssella työskentelee vastuullisuuden parissa tällä hetkellä yhteensä kolme henkilöä. Vastuullisuusjohtaja Katja Paanasella on tukenaan kaksi vastuullisuusinsinööriä. Teemaan liittyviä asioita käydään kuitenkin läpi myös johtoryhmässä viikoittain.

”Itse koen raportoinnin hyvänä asiana yrityksille, koska se on määrämuotoista. Tiedetään mitä pitää raportoida.”

Henkilöstössä on Katja Paanasen mukaan esiintynyt yllättävän vähän vastarintaa vastuullisuutta ja siitä raportointia kohtaan. Toimitusjohtaja on Ponssella vastuullisuuden aktiivinen äänitorvi, mutta jokainen työntekijä joutuu jollain tavoin altistumaan aiheelle.

”Kaikki ovat lähteneet opettelemaan samalta viivalta asiaa. On tärkeää kouluttaa itseään, myös minä olen kouluttautunut”, toteaa Paananen.

Ponsse motivoi aktiivisesti myös alihankkijoitaan kehittämään itseään innostamalla niitä esimerkiksi hakeutumaan mukaan hankkeisiin ja koulutuksiin.

Arvostusta korjauskulttuurille

Tamperelainen Vaatelaastari FabPatch haluaa herättää henkiin korjaamisen kulttuuria ultra- ja pikakuluttamisen sijaan. Yrityksen pahin kilpailija onkin juuri pikamuoti.

FabPatch haluaa herättää keskustelua faktapohjaisesti, vetoamalla esimerkiksi päästöihin ja niiden vähentämisen merkitykseen. Ihmisillä on monesti myös tunneside hankkimaansa tuotteeseen. Yrityksen toiminnalla halutaan vahvistaa tätä  tunnesidettä ja ylipäätään ihmisten arvostusta tuotteita kohtaan.

”Vastuullisella toiminnalla on myös sellainen kilpailuetu, että sen avulla pääsee mukaan ryhmiin ja foorumeille, joissa vaikutetaan vastuullisuuden kehittymiseen”, toteaa FabPatchin vastuullisuuskoordinaattori Natalie Ahonen.

Fabpatch on mukana muun muassa Suomen Tekstiili & Muoti ry:n ryhmässä, jossa tuodaan esille alan pk-yritysten näkemyksiä vastuullisuudesta.

Haasteitakin Ahonen kestävyystyössä näkee. Hänen mielestään vastuullisten toimijoiden kilpailukyky tulisi turvata ja esimerkiksi EU:n ulkopuolisen vastuuttoman halpatuotannon valuminen Suomeen estää. Vastuullinen tuotanto tarvitsee hänen mukaansa myös rahoitusta.

Konkreettinen työskentely lisäsi ymmärrystä

Iltapäivän työpajatyöskentely ja olennaisuusanalyysin laatiminen osoittautui osallistujille mielenkiintoiseksi tehtäväksi, vaikka terminologia aiheuttikin päänvaivaa. Saadussa palautteessa kiitoksia sai erityisesti Ponssen konkreettiset esimerkit sekä työpajatyöskentely, joka muodosti osallistujille ‘kohtuullisen ymmärryksen’ olennaisuusanalyysin sisällöstä:   

”Ensimmäistä kertaa sain konkreettisen priorisoinnin oman yrityksen näkökulmasta, tavoitteiden asettaminen on nyt helpompaa”.

Yritykset miettivät kesän aikana omia sidosryhmiään ja sitä, miten niiden näkemykset saadaan mukaan olennaisuusanalyysiin. Työpajasarjan kakkososassa elokuussa käydään läpi valittuja olennaisuuksia ja laaditaan niille linjauksia sekä tavoitteita ja mittareita.

Tilaisuudesta vastasi Kestävää kasvua pk-yrityksille -hanke EU:n osarahoituksen turvin. Työpajan kakkososa järjestetään Sokos Hotel Puijonsarvessa 18.8.2024 klo 12 – 16.

Lisätietoja pajasta: https://kestavaakasvua.savonia.fi/tapahtuma-2/
Ilmoittautumiset 9.8. mennessä: https://link.webropol.com/ep/kk-elok24 .